Siirry pääsisältöön

Tekstit

Yhteistyö Kipukaupan kanssa

 Seuraava postaus kirjoitettu yhteistyössä Kipukauppa.com kanssa. Lopussa alekoodi! Monet varsinkin instassa minua seuranneet tietävätkin, että olen kärsinyt varhaisteini-ikäisestä saakka pitkistä ja ajoittain voimakkaista päänsäryistä. Diagnooseina minulla on jännitysniska ja aurallinen migreeni. Työni parturi-kampaajana ei varmasti ole myöskään lieventävä tekijä. Kaikenmaailma keinoja kipujen hallitsemiseen on tullut testattua.. Olen kokeillut meditaatiota, joogaa, tavoitteellista salitreeniä, kipulääkkeitä, erilaisia kipuvoiteita, venyttelyä, erilaisia muotoiltuja tyynyjä, muotoilemattomia tyynyjä, hengitysharjoituksia ja listaa voisi jatkaa vieläkin. Historiani vuoksi olenkin kiinnittänyt erityistä huomiota Kipu Solutions Oy:n markkinoimiin tuotteisiin. Kipukaupan motto onkin ”Kivuttomuus kuuluu meille kaikille”, joka viimeistään herätti huomioni.      Kipukaupan valikoiman löydät osoitteesta  kipukauppa.com ja samaiselta nettisivustolta löydät paljon vinkkejä kipujen hallintaan t
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Pitkästä aikaa täällä!

Vuosi sitten kirjoitin viimeisimmän postaukseni.. Ilmeisesti vauvavuosi verotti kiitettävästi. Vaiherikkaan vauvavuoden jälkeen aloin käymään hoitovapaan ohella töissä, tämäkään muutos ei ollut mitenkään helppo. Tässä sitä nyt ollaan! Vuoden vanhempana, ehkä viisaampana, mutta ainakin paremmin nukkuneena (varsinkin jos mieskin nukkuu eri kerroksessa)! Mitä tässä välissä on tapahtunut? Muistatko sinä mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut? Aloitin tosiaankin käymään töissä kun neiti oli vähän päälle vuoden ikäinen. Valehtelisin jos väittäisin, ettei töihin paluu olisi ollut haastava. On ollut suhteellisen raskasta hoitaa lapsi kotona ja tehdä toisen vanhemman kanssa läpsystä vaihtoja työvuorojen välillä. Tämä silti samaan aikaan on ollut ihan suunnattoman ihanaakin. Saamme pitää rakkaamme vielä kotihoidossa, ilman jokapäiväistä kiirettä ja aikataulutusta. Kiirettä ja aikataulutusta piisaa kyllä vanhemmilla, mutta lapsi saa elää vielä kiireettömänä. Olen kiitollinen tästä mahdollisuu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oman elämänsä mielensäpahoittajat

 Hei, olen tällä kertaa aivan eri aiheessa kuin yleensä! Olen pitkään pyöritellyt mielessäni tätä aihetta ja, että olenko valmis kirjoittamaan omista ajatuksistani julkisesti. Nyt totesin, että tottakai ja nyt jos jaksat lukea eteenpäin, selviää miksi.     Luulen monenkin ihmisen kohdanneen arvostelua ja jopa henkisesti alas lyttäämistä pelkästään sen takia, että on tietynlainen ihminen. Onko se sitten ok? No ei ole. Viikottain törmään aiheeseen myös somessa ja se ahdistaa. Kuinka paljon ihminen joutuukaan miettimään sanojaan ja sitä, että onko valmis vaikka ottamaan kuvan ihan normaalista arjestaan ilman siivoamista ja poseeraamista. Toki omia sanojaan on toisinaan hyvä myös ihan oikeassakin elämässä jäädä joskus harkitsemaan pidemmänkin kaavan kautta. Monessa asiassa pätee kultaisen keskitien etsiminen ja mielestäni se pätee myös verbaalisessa ilmaisussa. Itse pyrin ajattelemaan, että kohtelen muita niin kuin toivon itseänikin kohdeltavan. En toki ole pyhimys (en se laulaja, enkä myö
Lähetä kommentti
Lue lisää

Meillä syödään!

 Hei vaan pitkästä aikaa! Päivät ne vaan rullaavat eteenpäin ja aika kuluu huomaamatta.. Neitikin täyttää ensi kuun alussa jo 8 kuukautta! Tämä tarkoittaa siis sitä, että meillä on kiinteitä syöty jo kohta 2 kuukautta ja sormiruokailukin päästiin jo aloittamaan. Kiinteiden aloittaminen oli melko jännittävää puuhaa, sillä neidillä oli ollut ongelmia ruoka-aineiden kanssa jo äidinmaidonkin kautta. Olin jo raskausaikana toivonut, että meidän imetystaival onnistuisi sinne puolen vuoden ikään saakka niin, että vauva saisi pelkkää rintamaitoa. Olen niin tyytyväinen, sillä imetys sujui meillä lähes ongelmitta! Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa sujuivat nopeasti (ja tosiaan sujuvat edelleen) ja odotin innolla ja kauhulla sitä päivää kun Neea täyttää 6kk. Ennen kuin päätimme neidin ensimmäisen kiinteän ruoan, tutkin todella paljon aihetta ravinto ja eritoten vauvan ja lapsen ravinto ja tästä aiheesta syvennyin vielä erikseen vihanneksiin ja niiden ominaisuuksiin.. En todellakaan osannut odott
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oikealla tavalla väärin vai väärällä tavalla oikein?

Aiheenani on nyt oikeastaan aina ajankohtainen aihe, mutta varsinkin näin ensimmäisen lapsen kohdalla erittäin monesti mietintää tuottava aihe. Mistä tiedän, että toimin oikein? Alan pikkuhiljaa tulemaan siihen johtopäätöksen, että ei välttämättä mistään.. Toiset ihmiset ovat hyvinkin itsevarmoja omista ajatuksistaan ja päätöksistään ja ymmärrän, että tällaiset ihmiset osaavat helposti pelata arjessa upeasti maalaisjärjellä, oli aihe mikä hyvänsä. Koen itsekin omaavani "hyvin" maalaisjärkeä monien eri asioiden suhteen, mutta nykyään olen todennut, ettei tämä olekaan itsestäänselvyys välttämättä. Ihmisenä, joka haluaa tutustua asioiden teoria-pohjaan, ennen omien mielipiteidensä luomista, ovat vauvan kanssa monet aiheet olleet haastavia. Minulle miellyttävin tapa toimia on opiskella uuden (ja mielenkiintoisen) aiheen jo kirjattua tietoa, päästä itse kokeilemaan ja oppimaan sen kautta ja näiden kahden asian jälkeen voin muodostaa oman mielipiteen ja sen kautta ehkä käyttää sitä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämää imetysdietin kanssa

 Heissan pitkästä aikaa taas!   Taitaa se elämä nyt hetken vielä jatkua sumuisena, vaikka edistystäkin on huimasti tapahtunut. Mielessäni on pyörinyt paljon asioita, joista haluaisin kirjoittaa.. Tänään ajattelin avata hieman arkeamme ruokailun suhteen. Neea on ollut suolisto-ongelmainen jo pari-viikkoisesta asti (ehkä jopa syntymästä asti). 6vk neuvolassa kun vauva oli itkenyt jo 4vk "putkeen", mainittiin sen saattavan johtua vaikka jostain syömästäni ruoasta. Tällöin aloittelin siis imetysdiettiä. Aloitin rennosti, jätin aluksi vain joitain ruokia pois. Pikkuhiljaa jätin enemmän ja enemmän kaikkea pois samalla tutustuessani aiheeseen lasten allergiat. Neean itkuisuus väheni pikkuhiljaa kokoaikaisesta itkusta, pieruihin liittyväksi. Kun Neea oli 4kk, kävimme yksityisellä lääkäriasemalla toteamassa rakenteellisen ongelman, joka on nyt hoidossa ja turhat ikut ovat jääneet pois! Joulukuun alussa aloin purkamaan diettiä ainesosa kerrallaan. Jouluksi piti saada syödä jo kaikkea..
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tilannepäivitys, toivoa tulevaan!

 Se vaati siis melkein kolme kuukautta!  Kolme kuukautta, jotta jaksan/ehdin/viitsin/pystyn taas istumaan tietokoneenkin äärellä.. Nämä kuluneet vajaat neljä kuukautta (itseasiassa viikoissa jo 16, eli se 4kk) ovat olleet yhtä vuoristorataa perheellämme, niin henkisesti kuin fyysisestikin. On ollut ylämäkeä ja alamäkeä, mutta nyt horisontissamme siintää jo pieniä valonpilkahduksia mahdollisesta tasaisemmasta elämänlaadusta! Voisinko olla enää tyytyväisempi? Enpä usko! Mikäli kaikki olisi ollut niin sanotusti "hyvin" koko ajan, en välttämättä osaisi sitä arvostaa. Tiesin vauva-arjen vaativan veronsa, mutta en odottanut sitä näin rajusti.. Vielä viime viikonloppuna katsoin maailmaa kuin harson läpi. Olin kolme viikkoa nukkunut noin puolen tunnin pätkiä, joita oli vuorokaudessa noin 4. Ei ihan ihannemäärä vai mitä? Tämän päälle kotityöt, vauvan hoito, vauvan itkut, epätoivo, luottamuspula Suomen upeaan keksintöön, neuvolaan, ja 3-8 kilometriä kävelyä päivässä. En loppujenlopuksi
Lähetä kommentti
Lue lisää